torstai 26. marraskuuta 2015

voisin sanoakkin jotain mutta vaikenen

En oo kirjottanut tänne vähään aikaan ajatustakaan. Mut mun ajatukset on ollu selkeitä ja ihan positiivisia. Kaikki on menny suhteellisen hyvin ja oon onnellinen. Välillä tulee yksinäisiä oloja, mut ne menee aina jossain vaiheessa ohi. Välillä mun ajatukset on vähän vainoharhasia, mut nekin menee ajallaan pois. Vainoharhasella tarkotan tässä tapauksessa sitä, että musta tuntuu että kaikki on jotenki salaliitossa mua vastaan ja ne vaan esittää olevansa mun kavereita tai läheisiä, vaikka oikeesti ne vihaa mua. Tulkitsen jokaisen eleen mun ympärillä olevista ihmisistä, ja jos ne unohtaa hymyillä niin musta tuntuu että ne vihaa mua. Mut myös positiiviset eleet osaan tulkita ihan väärin, ajattelen että "toi vaan esittää ja ei se oikeesti tarkota tota". Tärkeintä on kuitenkin, että tiiän mikä on totta ja mikä ei, vaikka uskomus noihin vainoharhoihin on suuri ja ne tuntuu todellisilta.

Muuten mun elämässä on tällä hetkellä kaikki hyvin.